Paras levyn lopetus biisi?

[Salamalla ratsastaja]

Pitkän pohdinnan jälkeen vastaan The legacy. (pitkän kamppailun sai kyllä käydä Allun kanssa) Biisi on niin moniulotteinen ja mahtipontinen. Kuullostaa aivan joltain tuomion päivä musalta... Mutta mikäs sen parempi levyn päättäjä?

[Maz]

On se paha kysymys, mutta To Tame A Land vie voiton. Hallowed, Alexander ja Mother Russia ovat maininnan arvoisia eikä se Only the Good Die Youngkaan kauas jää.

[Beast Doctor 661]

Musta Alexander the Great on yksi Parhaista levyn lopetus biiseistä,tosin on vaikea pistää paremmuus järjestykseen To tame a Landin ja Rime of The Ancient Marinerin kanssa! Se on kuitenkin jotenkin erikoinen soitannollisesti ja ehkä joltain osin ei myöskään niin tyypillinen Maiden kappale?

[Infinite_93]

Kyllä se on Rime Of The Ancient Mariner. Se vaan sopii niin hyvin loppuun. Eipä tuota levyä olisi mikään muu levyn kapaleista paremmin lopettaa.

[P0W3R5L4V3R666]

hallowed be thy name, alexander the great ja only the good die young kans hyviä

[Tumppa]

Oikeastaan jokaisen Maiden-levyn lopetusbiisi on hyvä, mutta jos on paras sanottava, niin kyllä kai se Hallowed Be Thy Name on, kun onhan se sentään lempibiisini ja päättää muutenkin hienosti The Number of the Beast-levyn. Muita mainittavan arvoisia on myös mm. Alexander the Great, Mother Russia ja Only the Good Die Young.

[Jeeves]

Rime of the ancient mariner edelleen kovin Maiden-biisi ja samalla tietenkin lopetusbiisi, mutta uuden levyn The Legacy tulee aika lähelle. Ihan siinä tuntumassa yhdessä Alexander The Greatin kanssa.

Heh, näin n. 2,5 vuotta sitten.

Kyllä tuo Alexander on noussut selkeästi parhaimmaksi Maiden-veisuksi mun kirjoissa, ja sitä kautta luonnollisesti myös lopetusbiisiksi. Oikeastaan niitä harvoja Maiden-biisejä, joihin en ole missään vaiheessa juurikaan kyllästynyt. Joskus on hetkiä, kun Maiden ei vaan millään maistu, mutta kyllä se Alexander aina vaan toimii ihan vitusti, jos jaksaa sen Somewheren soittimeen lykätä.

[Jyyd]

Mulle top-vitosen muodostaa nämä päätösbiisit tällähetkellä (ei missään järjestyksessä): The Thin Line Between Love and Hate, Hallowed Be Thy Name, Rime Of The Ancient Mariner, Alexander The Great ja Fear Of The Dark. Nuo eroaa omissa papereissa melko selvästi muista lopetusbiiseistä, toki To Tame A Land ja Mother Russia ovat myös hyviä päättäjiä, mutta silti noi 5 ekaa on minulle aika selviä. Ja mikä on hauskaa, niin jokaisessa noissa viidessä on jotain toisistaan eroavaa omasta mielestäni. Rime eroaa jo pituudellaan muistaan, ja pyörii vähän eri aihepiirissä kun muut. Alexanderi on taas hieman lyhyempi, mutta siinä on vielä enemmän progemeininkejä ja kivaa kikkailua. The Thin Line Between Love and Hate on ehkä Hallowedin kanssa koskettavin veto noista, tuossa on hienot uuden maidenin soundit ja Brucen laulusuoritus tässä on jotain uskomatonta. Hallowed Be Thy Name on toki legendaarinen päätösbiisi keikoillakin, ja antaa joka kerta samat kylmät väreet vielä tänäkin päivänä. Fear Of The Dark menee samaan sarjaan Hallowedin kanssa, ja tää kaksikko on ehkä eniten samanlainen näistä viidestä biisistä, vähän samanlaisia komppeja ja riffejä siellä sun täällä, kumpikin alkaa ja päättyy hieman samalla tavalla myös.

Kuten näkyy, maiden osaa kyllä päättää levyt oikealla tavalla. Oli hienoa että Rime Of The Ancient Marinerin kaltaisen jättiläisen jälkeen siirryttiin alle 10 minuuttiseen Alexanderiin, eikä lähdetty tekemään mitään uutta yli 10 minuutin pituista mammuttia.

[Genghiskhan]

Rime of the ancient mariner ja Only the good die young on kovimpia levyn lopettajia. Pohdinnan jälkeen päädyin OTGDY:n kun siinä on se Seven deadly sins... loppuloru mikä luo hyvän tunnelman albumille.. Ja biisi on vähän erilainen lopetus kun monesti on joku "eepos" lopettamassa levyä. Muita mainittavia biisejä ovat Iron Maiden, Hallowed ja Journeyman.

[Balalenzon]

The thin line between love and hate
Brave new world oli eka Maidenin levy jonka ostin. Ja siinä kattelin niitä biisejä takakannesta ja silmään osui kaksi viimeistä "Out of the silent planet" ja "The thin line between love and hate". Siinä heti ajattelin että noi on varmaan sellasia kunnon eeppisiä ja mahtavia. Noh, sain eeppiset biisini ja samalla The thin line between love and hate on paras lopetusbiisi koskaan.
Siinä on niin vahva "goodbye" fiilis ja surullinen tunnelma. Osiot on sidottu yhteen nerokkaasti ja sanat sen verran mystiset että niissä riittää pureskeltavaa tähän päivään asti. Harmi että tätä ei olla koskaan livenä soitettu .

Siinä se riffi loppussa (biisissä 7:06 - 7: 17 ) pamahtaa aina mieleen titanic ja ne matkustajat jotka juoksee pakoon sitä vettä. Se on vaan niin koskettava että jopa isän akustisen pöllin ja koitin sitä opetella. Eihän siitä mitään tullut.

Biisin lopussa on haikea tunnelma, mutta se Nicko vielä ehtii vääntää hymyn huulille ennen tämän mahtavan albumin lopetusta sanomalla " Aww.. i fucking missed it." koska luuli missanneensa biisin lopun.

Itse sijoitan tämän parhaaksi lopettajaksi, ja on se myös yksi parhaista Maidenin kappaleista koskaan.

[Osiris]

The thin line between love and hate

Siinä on niin vahva "goodbye" fiilis ja surullinen tunnelma. Osiot on sidottu yhteen nerokkaasti ja sanat sen verran mystiset että niissä riittää pureskeltavaa tähän päivään asti. Harmi että tätä ei olla koskaan livenä soitettu .

Siinä se riffi loppussa (biisissä 7:06 - 7: 17 ) pamahtaa aina mieleen titanic ja ne matkustajat jotka juoksee pakoon sitä vettä. Se on vaan niin koskettava että jopa isän akustisen pöllin ja koitin sitä opetella. Eihän siitä mitään tullut.

Biisin lopussa on haikea tunnelma, mutta se Nicko vielä ehtii vääntää hymyn huulille ennen tämän mahtavan albumin lopetusta sanomalla " Aww.. i fucking missed it." koska luuli missanneensa biisin lopun.

Itse sijoitan tämän parhaaksi lopettajaksi, ja on se myös yksi parhaista Maidenin kappaleista koskaan.

Tuo on kyllä sellainen kappale joka olisi niin loistava Maidenin jäähyväiskiertueella.Niin haikea tunnelma kuin tuossa onkaan saisi koko stadionin muistelemaan bändi uraa.

[Jyyd]

The thin line between love and hate

Siinä on niin vahva "goodbye" fiilis ja surullinen tunnelma. Osiot on sidottu yhteen nerokkaasti ja sanat sen verran mystiset että niissä riittää pureskeltavaa tähän päivään asti. Harmi että tätä ei olla koskaan livenä soitettu .

Siinä se riffi loppussa (biisissä 7:06 - 7: 17 ) pamahtaa aina mieleen titanic ja ne matkustajat jotka juoksee pakoon sitä vettä. Se on vaan niin koskettava että jopa isän akustisen pöllin ja koitin sitä opetella. Eihän siitä mitään tullut.

Biisin lopussa on haikea tunnelma, mutta se Nicko vielä ehtii vääntää hymyn huulille ennen tämän mahtavan albumin lopetusta sanomalla " Aww.. i fucking missed it." koska luuli missanneensa biisin lopun.

Itse sijoitan tämän parhaaksi lopettajaksi, ja on se myös yksi parhaista Maidenin kappaleista koskaan.

Tuo on kyllä sellainen kappale joka olisi niin loistava Maidenin jäähyväiskiertueella.Niin haikea tunnelma kuin tuossa onkaan saisi koko stadionin muistelemaan bändi uraa.

Osiris sen sanoi, hieno päättäjä olisi. Voin jo sieluni silmin miettiä kun videotauluilla pyörii videohistoriikkia ja raavaatkin hevimiehet vääntää itkua ympärillä. Tuo juttu on voinut tuntua kaukaiselta aiemmin, mutta ei mene kauaa varmastikkaan, kun se voisi olla tosiasia. Mutta joo, upea on toi Thinin loppu etenkin, ja Brucen viimenen venytys, uskomattoman kaunista. Ja kyllä, Nicko loistaa toki

[Salamalla ratsastaja]

Mä luulin, että ko. biisiä kaikki inhoaa sydämensä pohjasta. Saman tien voitaisiin toivoa jäähyväiskiertueelle Allua, 7th sonia, TTALia, DejaVuta, TLOTLDRia, Prophecya, NPFTDIA ym. ym. ym. Maidenilla vaan yksinkertaisesti on niin paljon huippubiisejä, ettei se edes kerkeä uransa aikana niitä livenä soittaa.

Nyt meni offiksi. Tästedes pidän turpani kiinni.

[Osiris]

The Thin Line Between love & Hate taas eroaa noista niin paljon, vaikka onkin lopetusbiisi. Biisin synkkyys ja haikea loppu menisi noidenkin kappaleiden ohi varsinkin jos kyseessä olisi Jäähyväiskiertue. Vaikka tämä onkin madoton toive sille kiertueelle, on se silti se Maiden biisi mihin muut biisit eivät pysty synkkyydellään ja haikealla lopulla.

[Jyyd]

The Thin Line Between love & Hate taas eroaa noista niin paljon, vaikka onkin lopetusbiisi. Biisin synkkyys ja haikea loppu menisi noidenkin kappaleiden ohi varsinkin jos kyseessä olisi Jäähyväiskiertue. Vaikka tämä onkin madoton toive sille kiertueelle, on se silti se Maiden biisi mihin muut biisit eivät pysty synkkyydellään ja haikealla lopulla.

Toki voi olla, jos Maiden tekee tietoisesti viimeisen albumin, ja ainakin silloin sanovat itselleen, että tämä on toistaiseksi viimeinen studiolevy meiltä. Niin tolla levyllä vois toki olla joku kovempikin lopettaja, jota vois jopa vikoilla rundeilla sit heittää, who knows.

[Omar]

Itse haluan Maidenin soittavan viimeisenä biisinään ehdottomasti Hallowed be thy namen... *keikka tilanne* Viimeisenä encorena lähtee käyntiin vielä kerran Hallowed be thy name,''Sands of time...for me are running low...'' näin bändillä totisesti käymässä, viimeisen kerran ''Scream for me...'' viimeisen kerran mahtavat soolot...viimeisen kerran täydellä tunteella ja voimalla bruce pistää hallowed be thy name huudot ilmoille...viimeisen kerran kitarat vinkuvat ja biisi loppuu yleisön mielettömiin suosinosoituksiin. Itse en näe parempaa tapaa lopettaa mahtavaa uraa, kiits.

[Viper]

Keskustelu mennyt mielenkiintoiselle suunnalle. Itselleni varmaan kaikkein ihanteellisimmat Maidenin jäähyväiskiertueen kolme viimeistä biisiä menisivät näin:

Bändi on juuri vetänyt Iron Maidenin viimeistä kertaa ja painunut pukuhuoneeseen. Areenallinen yleisöä ei kuitenkaan ole vielä kylläinen metalliannoksestaan ja huutaa lisää. Maiden saapuu vielä viimeiselle encorelle urallaan. Nicko paukauttaa pari kertaa lautastaan ja kumauttaa kelloa. Hallowed Be Thy Name vedetään encoren ensimmäisenä biisinä. Ja komeasti bändi sen vetääkin, kokoajan tiedostaen, että viimeisiä viedään.

Tämän tiukan rykäisyn jälkeen, Adrian "Äijä" Smith hymyilee hetken yleisölle ja lähtee veivaamaan Wasted Yearsin alkutilutusta. Koko bändi liittyy pian mukaan ja screeneillä pyörii parhaimpia hetkiä 80-luvulta, niin keikoilta kuin musiikkivideoiltakin. Brucen kailottaessa "Don't waste your time always searching for those wasted years", kostuvat kovimmankin pitkätukan silmäkulmat. Jotain kaunista on päättymässä, mutta muistot kultaisista vuosista jäävät ikuisesti elämään. Kesken Smithin upean soolon, Eddie astelee viimeistä kertaa lavalle ja pistää pystyyn kunnon shown.

Wasted Years päättyy ja ilmassa on odotusta. Bruce tervehtii yleisöä ja esittelee bändin, sekä kertoo kyseessä olevan viimeinen keikka Iron Maidenin nimellä, ikinä. Dickinson kiittää kaikista yhteisistä vuosista ja jakaa mikkiä muillekin yhtyeen jäsenille, antaen heidänkin sanoa hyvästinsä. Huuto yltyy entisestään kun Vääpeli Harris ottaa mikin ja kyyneleet silmissä jättää kaikille faneille omat jäähyväisensä. Sitten Bruce ottaa mikin takaisin ja kertoo bändin vetävän nyt viimeisen kappaleensa koskaan ja sanoo sen myötä hyvää yötä. Nicko kilauttaa pari kertaa lautasta ja...

Bändi aloittaa The Thin Line Between Love And Haten. Screenillä alkaa taas pyöriä pätkiä Maidenin parhaista hetkistä. Surumielinen keskiosa on viimeinen niitti ja pian koko yleisö itkee yhteen ääneen toistensa olkapäillä. Myös koko bändi on selkeästi liikuttunut. Viimeinen nuotti vaimenee. Bändi poistuu lavalta. Hetken pimeys ja Monty Pythonin Always Look On The Bright Side Of Life alkaa soimaan kaiuttimista. Valot syttyvät. Ilmassa on liikutuksen ja kaipauksen, mutta myös eteenpäin siirtymisen ja yhden ajan päättymisen, fiilis.

[Fender]

^ Tuo on ainoa oikea tapa lopettaa ura.

Kuullostaa ihan vitun hienolta.

[Deathrasher]

Siinä tilanteessa ei enään ihmistunteilla ole sijaa, koko sielu itkee verta.

[Roskisdyykkari]

Viperin sepustus kuulosti muuten kyllä passelisilta, mutta itse tekisin myös tälläisen pienen lisäyksen:

Bändi poistuu lavalta. Hetken pimeys ja Monty Pythonin Always Look On The Bright Side Of Life alkaa soimaan kaiuttimista. Valot syttyvät. Ilmassa on liikutuksen ja kaipauksen, mutta myös eteenpäin siirtymisen ja yhden ajan päättymisen, fiilis.

Tässä vaiheessa elämänsä kovimman keikan todistaneet Maiden-fanit luulevat sen olevan siinä, mutta valot sammuvatkin uudestaan, ja kaijuttimista kuuluu:
"My son.. ask for thyself another kingdom"... ja Alexanderin eeppinen kitaraintro käynnistyy. Kovin biisi ikinä päättyy luonnollisestikin huikean vedon jälkeen helvetillisiin pyroihin.



Nojoo, eiköhän se lopetusbiisi ole kuitenkin Sanctuary tai Run to the hills, jos ihan realistisia ollaan.

[Monni]

^ Tuo Alexander tuolla tavalla loppuun olisi jo aika unelmien täyttymys. Viperin tekstiäkin lukiessa hyvä ettei tippaa tullut silmään, kun kuvitteli tilannetta päässään

[Viper]

Viperin sepustus kuulosti muuten kyllä passelisilta, mutta itse tekisin myös tälläisen pienen lisäyksen:

Bändi poistuu lavalta. Hetken pimeys ja Monty Pythonin Always Look On The Bright Side Of Life alkaa soimaan kaiuttimista. Valot syttyvät. Ilmassa on liikutuksen ja kaipauksen, mutta myös eteenpäin siirtymisen ja yhden ajan päättymisen, fiilis.

Tässä vaiheessa elämänsä kovimman keikan todistaneet Maiden-fanit luulevat sen olevan siinä, mutta valot sammuvatkin uudestaan, ja kaijuttimista kuuluu:
"My son.. ask for thyself another kingdom"... ja Alexanderin eeppinen kitaraintro käynnistyy. Kovin biisi ikinä päättyy luonnollisestikin huikean vedon jälkeen helvetillisiin pyroihin.

Tämän jälkeen voisi vaikka kuolla ja mennä hymy huulilla helvettiin.

[rocker]

Nojoo, eiköhän se lopetusbiisi ole kuitenkin Sanctuary tai Run to the hills, jos ihan realistisia ollaan.

Veikkaanpa, että Hallowedilla mennään.

[P.K.]

Viimeisellä kiertueella/keikalla viimeinen biisi pitäisi totta kai olla ainoastaan IRON MAIDEN. Siis soittakoot vaikka kolme tuntia hittejä ensin mutta homma pitäisi laittaa sillä pussiin millä se aina on laitettukin.

[Jyyd]

Viimeisellä kiertueella/keikalla viimeinen biisi pitäisi totta kai olla ainoastaan IRON MAIDEN. Siis soittakoot vaikka kolme tuntia hittejä ensin mutta homma pitäisi laittaa sillä pussiin millä se aina on laitettukin.

Ois silläkin hyvä päättää, ja sitten vähintään Blaze ja Paul entisistä jäsenistä lavalle vetämään Brucen kanssa triona tuo biisi, ois kanssa jumalattoman hieno näky.